Verkkotutkinnot

Verkkotutkinnot antavat mahdollisuuden luoda uudenlaisia opintopolkuja ja joustavia mahdollisuuksia saavuttaa korkeakoulututkinto erilaisissa elämäntilanteissa. eAMK-hankkeen Verkkotutkinnot-ryhmä on pohtinut näiden tutkintojen mahdollisuuksia osana ympärivuotista verkko-opintotarjontaa. Ryhmän tavoitteena oli muodostaa käsitys verkkotutkintojen nykyisistä hyvistä käytänteistä sekä niiden soveltamismahdollisuuksista kansalliseen verkkotutkintoon. Korkeakoulut voivat hyödyntää työryhmän tuloksia suunnitellessaan monimuotoisia laajoja kokonaisuuksia verkkoon.

Verkko-ohjausmateriaalin laatiminen

Tässä materiaalissa annetaan ohjeistusta, miten laaditaan verkko-ohjausmateriaalia (kirjallista materiaalia, podcasteja, animaatioita, videoita). Materiaalista löytyy ohjeistusta, miten huomioidaan tekijänoikeudet, miten merkitään lisenssi ja miten huomioidaan saavutettavuus ohjausmateriaalia laadittaessa. Materiaalia voi hyödyntää myös toiminnallista opinnäytetyötä laatiessa.

Oppimisprosessin suunnittelu

Learning Design – opetuksen ja oppimisen suunnittelu tarkoittaa sekä opettajan opetuksen suunnittelua ja valmistelua että opiskelijan tavoitteellisen oppimisen suunnittelua. Tämä sisältää oppimisprosessin, oppimistilanteiden, oppimisaktiviteettien mm. oppimistehtävien sekä työskentelyohjeiden, ja ohjauksen suunnittelua. Se on myös oppimisympäristöjen, digitaalisten oppimisen välineiden ja menetelmien valintaa.

Digiteknologia: Mitkä asiat ovat oleellisia digiteknologian ja -pedagogiikan suhteen virtuaaliluokassa?

Opettajana virtuaaliluokassa -hankkeessa kehitetty materiaali, joka on tarkoitettu tueksi virtuaalista luokkaopetusta opettaville opettajille ja kouluttajille.

Etäopetuksen hyvät käytännöt – mitä ovat opetus ja oppiminen digitaalisuuden puristuksessa?

Jari Laurun podcast: Pidin tämän puheenvuoron oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän* järjestämässä verkkotapahtumassa “Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon” *On osa avoimen tieteen kansallista koordinaatiota ja tieteellisten seurain valtuuskunnan toimintaa.

Digitaalinen pedagogiikka podcast

Tieto- ja viestintätekniikan taidot kouluissa voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: yleiset digikansalaisen taidot, opetukseen liittyvät tietotekniset taidot ja opiskeluun liittyvät tietotekniset taidot. Teknisten taitojen lisäksi on osattava valita oikeat välineet ja työskentelytavat, mitkä tukevat oppimista ja opetusta.

Digitalisaatio ja muuttuvat toimintaympäristöt

SotePeda 24/7 -hankkeen videolla on neljä osaa: 1. Apuvälineet muuttavat tapaa toimia ja elää 2. Digitaalisten toimintaympäristöjen historiaa 3. Eettisiä näkökohtia 4. Jatkuvan oppimisen merkitys

Digiopetuksen digitaalinen saavutettavuus

Saavutettavuus tukee yhdenvertaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Toisin sanoen palveluja ja niiden sisältöjä voi käyttää, vaikka käyttäjällä olisi kuulo- tai näkövamma, luki- ja oppimisvaikeus, muistihäiriö tai vaikkapa heikko suomen kielen taito.

Saavutettavan sisällön kanssa on myös helpompi ja miellyttävämpi toimia. Lisäksi hakukoneet löytävät saavutettavat sisällöt paremmin.

Digiopetuksen digitaaliset ympäristöt

Tältä sivulta löydät tietoa Tampereen korkeakouluyhteisössä käytössä olevista oppimisympäristöistä ja opetuksessa käytettävistä digityökaluista. Oheinen sipulimalli havainnollistaa työkaluvaihtoehtoja ja niiden roolia Tampereen korkeakouluyhteisössä ja auttaa valitsemaan eri tilanteisiin sopivat työkalut.

Digiopetuksen arviointi ja osaamisen osoittaminen

Kun opintojakso pidetään joko kokonaan tai osittain digitaalisessa oppimisympäristössä, on tarpeen pohtia toimivatko aiemmin lähiopetuksessa käytetyt arviointimenetelmät myös verkossa. Arviointitapoja on kehitettävä ja monipuolistettava rinta rinnan opetusmenetelmien ja työskentelytapojen kehittämisen kanssa. Arviointitapojen valinnassa kannattaa pohtia niiden vaikutusta koko oppimisprosessiin, valittuihin työskentelymenetelmiin ja verkkoympäristössä käytettyihin työkaluihin.

Verkko-opetuksessa korostuu etukäteissuunnittelu ja usein se edellyttää koko opintojakson ”ennalta elämistä”: mihin ja miten opiskelijaa ohjataan vaiheesta toiseen, alusta loppuun. Näin myös arvioinnissa, jossa arviointi ja palautteenanto tulee suunnitella koko verkko-opetuksen ajalle ennakkoon. Suoritus- ja arviointimenetelmät tulee valita siten, että niiden avulla on mahdollista arvioida, onko opiskelija saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet. Oikein valituilla ja tavoitteisiin sopivilla arviointimenetelmillä tuetaan opiskelijan oppimisprosessia opintojakson aikana. Arviointikriteerit on tärkeää kertoa myös opiskelijoille heti opintojakson alussa, sillä arviointi myös suuntaa opiskelijan toimintaa kurssilla. Siuhen usein panostetaan, mitä arvioidaan. On muistettava, että monipuoliset arviointitavat mahdollistavat myös monipuolisen osaamisen esille tuomisen.

Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus oppia ja kehittää toimintaansa kurssin aikana annetun palautteen ja arvioinnin perusteella. Oppimisprosessin aikainen arviointi motivoi ja auttaa myös korjaamaan toimintaa kesken opintojakson. Lopuksi tehty arviointi ehkä auttaa ymmärtämään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mikä oli onnistunutta, mutta kyseisen opintojakson kohdalla toiminnan muuttaminen on tällöin myöhäistä. Verkkoympäristössä kannattaakin hyödyntää tekniikan tuomia mahdollisuuksia arviointiin. Erilaiset edistymisen seurannan työkalut, itseopiskelutehtävät tai esi- ja välitestit tuottavat niin opiskelijalle itselleen, kuin myös opettajalla tärkeää tietoa niin opintojen etenemisestä kuin oppimisestakin, sekä auttavat suuntaamaan toimintaa palautteen mukaan. Lisäksi se rytmittää opiskelua niin, ettei kohtuuttoman suurta työmäärää ole edes mahdollista lykätä aivan opintojakson loppuun.

Verkkototeutuksen arvioinnissa kannattaa pohtia valittujen arviointitapojen vaikutusta opiskelijan ja opettajan työmäärään. Digitaalisissa ympäristöissä opiskelijan osaamisen arviointi edellyttää, että arvioinnin perusteeksi on ympäristössä toimintaa, suorituksia ja ”jälkiä” oppimisesta. Verkko-opetuksessa vuorovaikutus ja toiminta on perinteisesti hyvin tekstimuotoista ja osaamista osoitetaan kirjallisin töin. Voisiko opintojaksolla kuitenkin arvioida muunkinlaista toimintaa ja työskentelyä, jotta opiskelijan työskentely ei yksipuolistuisi vain suurten kirjaalisten töiden kirjoittamiseen? Kannattaa arvioida, onko massakurssilla edes mahdollista arvioida ja antaa palautetta jokaisen opiskelijan monisivuisista raporteista vai voisiko opiskelija osoittaa saman osaamisen tavalla, jossa arviointi ei kuormittaisi opettajaakaan liiaksi. Lisäksi on tärkeää keskustella suoritusten tavoista ja rytmittämisestä myös tutkinto-ohjelmien ja/tai opintosuuntien sisällä niin, ettei kaikilla opintojaksoilla palauteta samankaltaisia, mahdollisesti hyvinkin kuormittavia tehtäviä samaan aikaa ja samalla tavalla. Samalla rikastetaan suoritustapojen tuottamaa geneeristen taitojen osaamista.